Täällä se taas on, västäräkki 😊
Eilen keikutteli pyrstöään täällä Perämeren rantamaisemissa. Liekö meille vanhusjoukkueelle pyrstö keikkui, vai sille västäräkki-puolisolle, jonka kanssa ne heiniä hamuilivat.
Olivat niin kiireisiä, ettei kuvaan ennättänyt kuin toinen.
Tuossa se venekatoksen päällä levähteli. Olis pitänyt olla parempi kamera, mutta saa kelvata tämä kännykällä napattu kuva. Kyllä se lintu siellä on, kun tarkoin katsoo.
Vielä on paljon lunta meidän lenkkeilymaisemissa. Enää ei kuitenkaan tarvitse "piikkikenkiä". Ne on jo putsattu ja laitettu odottamaan ensi talvea.
Hyvin on jaksettu talven tuulet ja tuiskut ottaa vastaan. Päivän rutiineihin on vakiintunut yhteiset kävelylenkit, joita olemme jaksaneet tallustella täällä kylän raitilla. Meren ranta on taatusti aina se "kääntöpiste" ja vain harvoin se on jäänyt käymättä. Joskus kovat pakkasviimat ovat vain sen estäneet.
Minä ainakin olen "koukuttunut"
näihin "ryhmätallusteluihin" 😊 Aamulla kaurapuuro äkkiä nielty ja kohta
jo menoksi. Ettei vain myöhästy 😟
Tänäänkin oli niin kaunis aurinkoinen päivä 🌞
Ja mikäs meillä, kun on tämä "terapiakoira" mukana. Uskollisesti se on jaksanut meitä "paimentaa". Odottakohan Wella yhtä innokkaana näitä terapialenkkejä, kuin me muut 🐕
Tuolla me laavupenkeillä tuijotamme merta ja mietimme, miltähän se maisema huomenna näyttää. Tänään ainakin oli vielä pilkkijöitä jäällä, tuolla saarienkin edustalla. Hyvin jää vielä kestää, kun vain pääsee rannassa olevan veden yli.
Ja tänään myös joutsenpari laskeutui tuonne rantaveteen eli kevät on täällä 😎
Päivänjatkoja t. Aila-Riitta