Joulua odotellessa

 

 

Ihan pakko oli saada hankittua tämä Lumi Karmitsan uusin Pohjolan eläinsukat-kirja. Hieno kansikuva Mettäkissat-sukista taisi olla se juttu, joka houkutti minut ostamaan tämän vasta ilmestyneen teoksen.

Ja voi, voi, mitä kirja pitikään sisällään 💜  Siellä oli Pohjolan eläimistä saatu luotua sellaisia upeita neulemalleja, joista ainakin minun on erittäin vaikea valita suosikkiani. Olisikohan ne Pörröhännät vai sittenkin nämä Mettäkissat?

Vähän pienemmät ja kotoisammat kissat tulivat tutuiksi muutama vuosi sitten, kun tikuttelin Yökyöpelit. Lumi Karmitsan suunnittelema sukkaohje sekin. Villit vanttuut ja vallattomat villasukat 2-kirjassa oli näin hurmaavat kissasukat. 

 

Mietteitä yli 4 vuotta sitten tehdyssä postauksessa:

" Yksi pieni 36-37-kokoinen sukka tuolla odottelee paria. Nimittäin, ei mennyt niin kuin "römsöösä" ensimmäisen sukan valmistus. Pienihän siitä tuli. Sitten vaan isommat puikot käpäliin ja uutta sukkaa puikoille."

https://mumpsake.blogspot.com/2021/04/yokyopelisukat.html

Jospa tällä kertaa onnistuisin valitsemaan oikean kokoiset puikot 😻

 

 

Mukavaa joulun odotusta 💚

toivottelee Aila-Riitta  

  

Särkynyt sydän

 

Kuten aiemminkin, nuo minun huivi-tekeleeni jostain ihmeellisestä syystä saavat alkunsa jostain kukasta! Tässä särkynyt sydän tyttäreni pihalla viime kesänä!

Huom. Tuo viime kesä oli muistaakseni kolme vuotta sitten. Nyt vasta muistin tämän blogi-luonnoksen. No, kiva muistella itsekin näitä suunnitelmiani 🌸

Aina ei mene niin kuin "römsöösä"  

 

Tästä se ideointi silloin lähti. Jo heinäkuussa tuhertelin tuon huivin kaavioiden kanssa. Lanka oli silloin vielä hakusessa tähän ideointiin ja ruutupaperipino painui aina vain alemmaksi muiden ahaa-elämysten alle! Kunnes Kevätpäiväntasaus-yllätyshuivia neuloessani muistin tuon kesken jääneen ideoinnin.

Tällainen siitä sitten tuli! Särkynyt sydän!

 

 

Langan väri ei ole kyllä paras mahdollinen kuvaamaan tuota sydämen muotoisen kukan väriä. Kesällä neulomaani Alppiruusu-huivin langan sävyä  suunnittelin tähänkin huiviin. 

 

 

Tässä näkyy nuo huivin mallikerrat lähempää. Sydämen muotoa olen yrittänyt tuohon saada aikaiseksi. Kehittelyn varaa on kyllä vielä paljon ja uuden version ruutupiirrosta tuosta aiheesta on jo aloitettu!

 

 

Aika "reiättömiähän" nämä minun tekeleeni ovat, mutta jospa joskus vielä pääsen sinne saakka! "Tyvestä puuhun", eikö se niin ollut!

Lankana tässä on virolainen villalanka A-26, 8/2 ja pyöröpuikot 5,5mm. Lankaa meni 220g ja melko iso huivista tuli. 100cm x 220 cm.

Nyt on sitten vielä se aikaa vievin (mulla ainakin) homma edessä. Ohjekaavioiden laittaminen PDF:lle. Ja sehän on mulla vasta opetteluvaiheessa, mutta "yrittänyttä ei laiteta", vai miten se tämäkin sanonta oli. Vai olisko se, että "minkä vanhana oppii ...."

Saapa nähdä, montako vuotta ehtii kulua ohjekaavioiden tallennukseen 🌺

 

Pastoraalisukat

 

Taas on tovi vierähtänyt etten ole saanut aikaiseksi tätä neuleblogiani päivitettyä. Neuleita olen kyllä tikuttanut television katselemisen aikana. Nämä sukat vaativat kuitenkin ihan oman neulehetkensä ja silloin oli telkkari tiivisti suljettuna. Ei haluttanut alkaa virhesilmukoita paljon korjailemaan. Huh huh, urakkaa näissä piisasi. Onneksi sukkien tilaaja oli pitkämielinen ja jaksoi odottaa hoputtamatta näiden valmistumista. Enpä aivan hetkeen ole tällaista urakkaa työstänyt, eikä vähään aikaa tee mieli tarttua samanmoiseen työhön. Sen verran oli silmätkin koetuksella, mutta silmätipoilla siitäkin selvittiin. 

 

 

Malli näihin kaunokaisiin löytyi tästä muutama vuosi sitten ilmestyneestä Novitan Arabia 1873 sukkalehdestä. Lankana käytin Opalin 4-säikeistä sukkalankaa.

Kukkien silmukointiin käyttämäni keltainen lanka taisi olla Garnstudion yksiväristä Fabelia. 

Sukkien saaja oli tyytyväinen ja juuri hänelle nämä olivatkin sopivat. Olihan hänellä hyllyillä monta Pastoraalia ennestään, nimittäin erikokoisia kauniita kannuja. 

 

 Syksyisin terveisin Aila-Riitta 🍂

 

Pakkaspäivän puuhia

 

 

Nyt on jo toinen "pirttipäivä" peräkkäin. Talvikelit ovat taas edessä, nytkin mittarissa - 17 pakkas-astetta. Jokapäiväinen kävelylenkki meren rannalle jäi tänäänkin tekemättä, kun pakkasherra oli jo ulko-ovella vastassa. Ja siihen päälle kylmä tuuli, niin parempi pysyä sisätiloissa.

No, ei "hätiä mitiä", puuhaa riittää pirtissäkin. Ja tämänlainen puuhastelu onkin minulle mieleen. Mikä sen parempaa, kun uppoutuminen hyvään kirjaan ja väliin muutama puikollinen junasukkaa. 

 

Minun päivittäisiin rutiineihin kuuluukin päiväkävelylenkin lisäksi lukutunti. Joskus tunti vierähtää melko pitkäksi, jos sattuu kiinnostava kirja käsiin. Historian tositapahtumiin perustuva Lisa Wingaten Kadonneiden rakkaiden kirja oli yksi niistä monista. Nyt onkin kirjablogeissa menossa marraskuunlukuhaaste, jossa luetaan ainakin 30 sivua päivittäin 📘 Ja tottahan siihen minunkin piti osallistua.

Toivottavasti jo huomenna tarkenee kävelylenkillekin ❄️

 

Junasukkia ja pipareita

 

 

Pitkän tauon jälkeen sain vihdoin aikaiseksi päivittää tätä neuleblogianikin. Sukkapuikot pysyvät vielä näpeissäni ja tässä viimeisimpiä neulomuksia. Nämä junasukat olen neulonut Novitan Nallelangasta pikkuisia varpaita lämmittämään. Alhaalla oikealla olevat kirjavat sukat ovat merinovillaiset, jokin italialainen lanka taisi olla. 

Näitä junasukkia on mukava tehdä. Helpolla ohjeella sukkaparin saa äkkiä valmiiksi 💜

 

 

 

Jämälankoja olen myös saanut kulutettua muutamiin aikuisten sukkiin. Tässä yhdet polvipituiset, 38 numeroiseen jalkaan. Työläin ja tympein homma näissä sukissa on lankojen päättely. Useasti päättelyä vaille valmiita sukkia on vino pino odottamassa sitä kauan kaivattua "päättelyinspistä".

 

 

 

Nuorin sisareni pyysi minut kanssaan jouluntuoksuiseen puuhaan, ja niinpä pitkästä aikaa pidin kaulinta kädessäni. Pipareita valmistuikin melkoinen läjä. Suurimman työn kyllä oli siskoni tehnyt jo ennakkoon; taikinan edellisenä iltana ja melkein koko taikinan hän oli jo ennättänyt leipoa ja suurimman osan paistaakin, ennen kuin ennätin touhuun mukaan. Kylläpä maistuivatkin hyvältä päiväkahvin kanssa 😋 Ja ison rasiallisen sain kotiin vietäväksi. Vaikein osuus minulle on se, kun nämä herkut pitäis säästää jouluksi. Huh ja huh, taitaa olla minulle herkkup........ mahdoton tehtävä 😟

Nähtäväksi jää 😍

Unikkoja neuleessa

 

Pitihän se minunkin aloittaa tämä suosittu Unikkoneule, niin paljon sitä on "hehkutettu". Malli on @kaksosflikat- sivustolta. Lankana tässä neulomassani S/M- kokoisessa neuleessa on tuo heidän ohjeessa käytetty Drops Air, joka onkin aivan ihanan höyhenenkeveä ja ilmava lanka. Aiemmin olen neulonut huiveja tästä Dropsin langasta.

Tässä kuvassa on valmistumassa ensimmäinen hiha. Toisen hihan ajattelin tehdä peilikuvana, kuten ohjeessakin mainittiin. 

Kaksosflikkojen ohje on erittäin selkeä ja helposti ymmärrettävä, kiitos siitä 🙂

Jännää oli seurata, saanko tarpeeksi tasaista pintaa aikaiseksi tällä minulle aiemmin tuntemattomalla tikapuutekniikalla. Ensimmäinen haaste neuleen aloituksessa oli ottaa haltuun nämä tikapuut 🤔 

Monta vuosikymmentä kestäneellä "neuleurallani" näitä tikapuita ei ole, ihme kyllä, vastaani tullut. Intarsianeuleita olen kylläkin paljon tehnyt, muistaakseni ensimmäisiä jo 1980-luvulla. Aluksi mietin, että tähänkin malliin olisin voinut intarsiatekniikkaa käyttää. Lankaa olisi mennyt paljon vähemmän, mutta toisaalta lankojen päättely olisi ollut työlästä. Siis unohdin sen tekniikan ja opettelin uuden, joka, ihme kyllä, "tarttui päähäni" hyvin pian 🤗 

 

Huhtikuun räntäsateisen aamupäivän muuttuessa lumisateiseksi iltapäiväksi on todella hyvä syy unohtaa jokapäiväinen kävelylenkki ja uppoutua lankakerien maailmaan. No, kävelylenkin aika taitaa kyllä tulla myöhemmin iltapäivällä, jos tuo lumisade lakkaa ❄️

Nyt kuitenkin  on päiväkahvin aika ja sen jälkeen minun lauantaipäiväni jatkuu tikapuiden parissa.

 

Mukavaa viikonloppua toivottaa Aila-Riitta.

Syksyisiä päiviä ja talven odotusta

 

Syyskuun tekosia seuraillaan taas täällä Perämeren rannalla. Eilen pohjoistuuli oli puhaltanut meiltä meren pois, ylhäällä oleva pieni kuva uimarannalta sen todistaa. 

Tänään vesi oli palannut lähes kokonaan takaisin ja meri oli ihanan "pläkkityyni". Eilispäivän myrsky oli ja meni.

Ja mistä tietää, että syksy tulee ja sen perään saapuu talvi 🤔

 

Minulle ennusmerkit syksyn tulosta ovat oudon kummallisesti laatikoista esiin pyrkivät villalangat. Islantilainen LettLopi rynnii heti keulille. Viime talvena se pääsikin kolmeen puseroon. Lankatilausta olenkin tässä jo suunnittelemassa, kunhan saan väritoiveet puseroita kaipaavilta. Ja sitten pääsevät taas pyöröpuikot töihin. Kesä on mennytkin lähes ilman käsitöitä, muutaman sytomyssyn olen puuvillalangoista neulonut. Päivät ovat kuluneet kirjojen kanssa seurustellessa 📚 

Kirjamuuri on nyt myös Instagramissa @kirjamuuri 

 

Mukavaa syksyisen päivän jatkoa  🍂

toivottaa Aila-Riitta

Juhannus

 

 

Huomenna on keskikesän juhla, juhannusaatto. Jussinpäivää juhlittiin jo tänään. Mitään helteistä juhannusta nuo ennustukset eivät luvanneet, ainakaan tänne Perämeren pohjukkaan.

No, se otetaan, mikä annetaan ja kuitenkin keskiyön aurinkoa odotellaan 🌞 Jospa se huomenna sitten näkyisi.

 

 

Muutama sytomyssykin on valmistunut. Sukkapuikkorintamalla ei ole tapahtunut mitään, syksymmällä taas villalangat pääsevät puikoille. 

Nyt kuvaan pääsee osa minun tämän kesän terassikukistani. Äitienpäiväksi saamani orvokki on innostunut puskemaan kukkia ihan purkin täydeltä. Harmi, ettei kuvaan saanut tallennettua noiden kukkien ihanan samettista pintaa.

Hyvää juhannusta

t. Aila-Riitta

 

Sytomyssyt ja orkideat

 

 

Muutaman sytomyssyn olen saanut taas neulottua, samalla helpolla mallilla. Ja lisää on tulossa. Puuvillalangoista nuo tikuttelin.

Ja oli ihan pakko laittaa kuvia noista minun orkideoistani. Täällä pysyvät mukavasti kuvat tallessa. Valkean orkidean sain viime kesänä ja nyt se innostui puskemaan toistakymmentä nuppua, ensimmäinen kukka aukesi eilen.

 

Lilan orkidean sain äitienpäivänä  🌸 Siinä on kolmessa varressa yhteensä parikymmentä kukkaa.

Viime talvena minulla oli enimmillään kolmetoista orkideaa, mutta jouduin hävittämään ne kaikki. Pääsi livahtamaan villakilpikirva-ötökkä minun "orkideatarhaani". Olis pitänyt jättää se kolmastoista orkidea ostamatta, kun kaupantekijäisinä sain tuon ötökän. Ja sehän levisi vauhdilla muihin orkideoihini, vaikka yritin kaikin mahdollisin myrkyin sitä ja sen kavereita tainnuttaa. Mutta olivat sitkaampia kuin minä, mulla "paloi päreet" ensin 😡

No, opinpahan ettei kannata ahnehtia liikaa, vähempikin riittää ja pienestäkin voi iloita 🙂

Mukavaa alkanutta viikkoa t. Aila-Riitta

 

Talven lämmittäjät, Riddarit

 

   

Nämä Riddarit neuloin talven aikana synttärilahjoiksi. "Kissojen ja koirien kanssa" piti metsästää Istexin Léttlopi-lankoja. Oli vissiin jonkun toisenkin ajatuksissa nuo islantilaisneuleet, näin ymmärsin. Nuo värit sitten onnistuin vihdoin ja viimein saamaan, tai onnistuttiin 😉 

Nimittäin useampi henkilö osallistui tuohon metsästysretkeen.

 

Ohjeen näihin riddareihin sain kirjasta Vedis Jonsdottir Islantilaisia neuleita. Muutama viikko piti odotella kirjastosta tuota kirjaa, ennen kuin pääsin aloittamaan neuleita. Vähän jouduin silmukkamääriä muuttamaan, että sain mitat täsmäämään.

No, loppu hyvin, kaikki hyvin. Lahjojen saajat olivat tyytyväisiä, sehän se tärkeintä olikin.

Nyt sitten keskitytään puuvillalankoihin, kun on kohta se kesä  🌞

Ei aivan vielä, ainakaan meidän rannoilla. Mutta toivossa eletään, kohta se tulee, toivottavasti 😉

Sitä odotellessa, illanjatkoja t. Aila-Riitta

  

Käpy-huivin ohje

Käpy-huivi

 malli: oma

 Materiaalit ja työvälineet:

 Virolainen  100%  liukuvärjätty villalanka, poltettu oranssi A-32, 6/2 n. 180 g

 pyöröpuikot 5 ½ mm, päättelyyn  6 mm

 Pingoitukseen nuppineuloja

 

Huivin koko: Pingoituksen jälkeen yläreunan leveys n. 194 cm ja huivin korkeus kärjestä yläreunaan n. 88 cm.

 

Tämä Käpy on ensimmäinen suunnittelemani huivimalli jo vuodelta 2008.

Näin kirjoittelin silloin yhteisessä blogissamme 13 vuotta sitten:

Että, miten lupiinista tuli käpy:

Ja idea syntyi silloin tästä:

Maikin minulle kymmenisen vuotta sitten tehdystä öljyväri-maalauksesta.
Olen ihaillut noita muiden suunnittelemia pitsihuivien malleja. Ajattelin, josko minäkin saisin aikaiseksi jonkinlaisen mallin. Ei muuta, kuin ruutupaperi, lyijykynä ja kumi esille, ja kehittely käyntiin. Lupiinikuvio syntyi paperiin, mutta sitten iski "tenkkapoo". Lankavarastoa pesmeltäessäni sieltäpä ei löytynytkään sopivaa lankaa. Seuraavaksi lupiininkukka lyheni ja muuttui kävyksi.
Huivin keskustassa olevat kuviot ovat vaikka männynkäpyjä ja reunuksessa olevat kuusenkäpyjä. Reunukseen en ole oikein tyytyväinen, mutta tehty,mikä tehty. Purkamaan en viitsi ryhtyä.

Mallineule: katso kaaviot ohjeen lopussa.

Malli on niskasta aloitettava.

Aloitus:
Luo 5 silmukkaa. Lisää seuraavalla kerroksella 2 s. Neulo 1 s. oikein, seuraava silmukka etu-ja takareunasta oikein,1 s. oikein,seuraava silmukka etu-ja takareunasta oikein,1 s. oikein. Puikolla nyt 7 silmukkaa.

Neulo sitten kaaviota 1( kerrokset 1-16.)

Siirry sitten kaavioon 2 ja toista kerroksia 1-20 haluttu määrä. ( Itse toistin sitä 6 kertaa)

Sen jälkeen neulo reunus-kaaviota kerrokset 1-20.

Päättele huivi kaavion viimeisellä nurjalla kerroksella löysästi (puikko nro.6).

Liota huivia puolisen tuntia. Itse laitoin veteen vähän huuhteluainetta. Tarkista sopiiko käyttämällesi langalle huuhteluaineen käyttö.
Rullaa huivi pyyhkeen sisällä lähes kuivaksi ja pingoita se. Anna kuivua muotoonsa.

Kaavioita seurataan oikealta vasemmalle. 1. kaaviossa on koko huivin leveys.
Nurjat kerrokset on merkitty kaavioon (parilliset). Ne neulotaan nurin, paitsi 2 ensimmäistä ja 2 viimeistä simukkaa aina oikein.

   Klikkaa kaaviot isommiksi.

 

  

kaavio 1.

    

 

 

 

 

kaavio 2 oikea puoli

 

    

 

kaavio 2 vasen puoli

  

 

reunuskaavio oikea puoli

 

 

reunuskaavio vasen puoli

 Toivottavasti nuo kaaviot on luettavissa.      Testaan kyllä ne, kunhan saan vironvillalankani tarkistettua ja löydän sopivan sävyn.

Illanjatkoja

t. Aila-Riitta

 

Tupasvillan silmukat on muistiinmerkitty

 

Tupasvilla-huivi

malli: oma

Materiaalit ja työvälineet:

Virolainen 100% villalanka 6/2, n.200g

pyöröpuikot 5 ½ mm

Pingoitukseen nuppineuloja

Huivin koko: Pingoituksen jälkeen yläreunan leveys n.200cm ja huivin korkeus kärjestä yläreunaan n.100cm.

 

 

 

Tämän huivin suunnittelin ja neuloin jo kesäkuussa 2008.  Ajatuksen malliin tuolle langalle sain suolla hillankukkien aikaan.

Huivin malli on niskasta aloitettava. Mallineule: Katso kaaviot ohjeen lopussa. Kaaviota seurataan oikealta vasemmalle. Kaaviossa 1 on koko huivin leveys. Kaaviossa 3 ( reunus kaaviossa) on vain oikea puoli. Vasen puoli neulotaan keskisilmukan jälkeen peilikuvana. Kaavioihin on merkitty vain oikean puolen kerrokset. Nurjan puolen kerrokset neulotaan nurin, paitsi 2 ensimmäistä ja 2 viimeistä silmukkaa aina oikein (reunasilmukat). Keskisilmukka neulotaan aina nurin.

Aloitus: Luo  5 silmukkaa. Lisää seuraavalla krs:llä 2 silmukkaa (neulo 1s. Oikein, neulo seuraava silmukka etu- ja takareunastaan oikein, 1s. oikein, seur. Silmukka etuja takareunastaan oikein), 1s. oikein). Puikoilla on nyt 7 silmukkaa. 

Neulo tämän jälkeen kaaviota 1 (kerrokset 1-16). Siirry sitten kaavioon 2 ja toista kerroksia 1-20 haluttu määrä. 

Neulo sitten kaavio 3 (kerrokset 1-18). Sen jälkeen reunuskaavio (kerrokset 1-16). Päättele huivi reunuskaavion viimeisellä nurjalla kerroksella löysästi (puikko 6).

Viimeistely: Liota huivia haaleassa vedessä puolisen tuntia. Itse lisäsin veteen hieman huuhteluainetta. Tarkista sopiiko käyttämällesi langalle huuhteluaineen käyttö. Rullaa huivi lähes kuivaksi pyyhkeen sisällä. Pingoita huivi ja anna sen kuivua muotoonsa.

Kaaviot:

Merkkien selitykset:

 

  

 

 

 

 

Kaavio 1.

Kaavio 2. oikea puoli

Mallikerta merkitty punaisella.

Kaavio 2. vasen puoli

Mallikerta merkitty punaisella.

Kaavio 3 oikea puoli. Vasen puoli neulotaa keskisilmukan jälkeen peilikuvana.

Mallikerta merkitty punaisella.

Tupasvill

Tämän alla olevan kirjoituksen julkaisin jo kesäkuussa vuonna 2008 meidän yhteisessä blogissamme Yksi kaikkien ja kaikki yhden langoissa.

Tämä huivi oli silloin yli kymmenen vuotta sitten toinen suunnittelemani huivimalli. Nyt halusin tallentaa ohjeen tänne omaan blogiini. Nostalgiaahan  näissä vanhoissa malleissa on, ainakin minulle. Hyvin vanhanaikaisilta varmaan näyttävät nykyihmisten mielestä.

Vuonna 2008.

 
Onko parempaa paikkaa Tupasvilla-huivin kuvaamiseen.



Idea huivin mallista alkoi täältä, läheiseltä suolta. Jo saadessani tuon virolaisen villalangan ensi kertaa käteeni, huiville syntyi nimi: Tupasvilla.  Tupasvillan sukunimi Eriophorum on kreikkaa ja tarkoittaa villankantajaa. Tupasvilla on kevyempää kuin villa, mutta nimensä mukaisesti se kantaa villaa. Kuva olkoon todisteena.

Malli on mielestäni aika helppo ja yksinkertainen. Nämä liukuvärjätyt langat ovat itsessään jo niin kauniita, etteivät ne kaipaa mitään monimutkaisuuksia. Ainakaan minun mielestäni.

Illanjatkoja t. Aila-Riitta
 

Sytomyssyjä

Kevättä se on meilläkin, lumikinoksia vielä pihalla ja metsissä. Ja meressä vielä jäät. Josko nuo juhannukseen mennessä sulaisivat 🙂

Ja kuten aina keväällä kesän alkua odotellessa minun puikoilleni ilmestyvät puuvillalangat. 

Sytomyssyjä aloin nyt neulomaan. Kaksi vasta on valmiina, mutta eiköhän noita useampi kesän mittaan valmistu. Kolmas on jo puikoilla, ruskea on seuraavana tulossa.

Kaivoin tuon vanhan tutun mallin esille. Ei tarvi paljon miettiä puikkoja pyöritellessä ja silmukkalukukin näkyi täsmäävän  🌺

 

 Useamman vuoden takaa löysin tämän myssymallin. Schachenmayr - puuvillalangasta noita silloin tein.  Sattuipa kivasti melkein sama värisävykin. Kesäkuulta v. 2014 takaa nuo muistot

Malli oli silloin jo seitsemän vuotta sitten San City Protect-langan vyötteessä. Nyt lankana Sirdar babybamboo 80% bambua. Pehmeä, kutittamaton lanka.

Kaunis ajaton malli, hyvin muotoutuu päähän.

Mukavaa maanantaipäivää 

t. Aila-Riitta

 

Puikkojen pyöritystä ja sivujen kääntelyä

Tulihan nämäkin vihdoin viimeisteltyä. Minulle käy aina niin, että aloitan uuden lapasparin neulomisen ja valmiit jäävät aina odottamaan lankojen päättelyä. Se kun ei ole sitä miellyttävintä hommaa tässä harrastuksessa. 

Voi kun oppisikin, että uutta ei aloiteta ennen kuin edellinen työ on valmis.

Vaan onko sen niin väliä, koska ne langanpäät laittaa piiloon. No viimeistään silloin, kun ottaa lapaset käyttöön.

Nämä eivät siis ennättäneet mennen talven lumille, vaan ovatpa valmiina odottamaan uusia lumia ⛄.

Ja onhan minulla toinenkin intohimo, nimittäin kirjat. Lukeminen palasi minun päiviini pari vuotta sitten. Olihan tuo ollutkin kadoksissa vuosikymmeniä. Pari vuotta olen jo päivitellyt lukemiani kirjoja Goodreadsiin, mutta kuukausi sitten sain väsättyä uuden blogin Kirjamuuri. Sinne olen nyt saanut kirjattua muutamia lukemiani kirjoja.

Ja sinne olen myös alkanut tallentaa edesmenneen äitini runoja ja muistelmia. Kauan olenkin haaveillut, että saisin ne talteen, että jäävät jälkipolville. No, nyt niitä siellä jo on ja lisää on vielä tallentamatta. 

Mukavaa alkavaa viikkoa t. Aila-Riitta

 

JonSukat täälläkin

Jotain valmista sukkarintamallakin. Näihin sukkiin neuloin Nallea ja Markus Companyn 6-ply:tä. 

Joutaa sukkapuikkojakin pyörittelemään, kun ei tarvi vielä pihahommia tehdä. On sen verran paljon vielä lunta täällä meidän kulmilla. Meren jäätkin ovat vielä tiukasti paikoillaan. Pilkkijöitä ei ole kyllä enää muutamaan päivään näkynyt jäällä.  

Jokapäiväiset kävelylenkit jatkuu vaihtelevalla kokoonpanolla. Muutama kaksijalkainen ja yksi nelijalkainenkin mukana. Tänään kävi  mereltä melko "vinkeä" tuuli. Kylmää pukkas jään päältä ⛅ ja aurinko pysytteli tiiviisti pilvien takana.

 

Illanjatkoja t. Aila-Riitta

 

 

Yökyöpelisukat

Lumi Karmitsan Villit vanttuut ja vallattomat villasukat 2-kirjassa oli näin hurmaavat kissasukat. Kirkas kohdevalaisin 💡 ja putsatut silmälasit 👓 olivat kyllä tarpeen, varsinkin kun oli talven pimeimmät päivät näitä neuloessani.

No, valmistuihan ne sitten muutaman viikon kuluttua. Lankana näissä on Dropsin Fabel. Koko sukissa on 38.

Joo, on nuo sukat, vaikka näyttävätkin lapasilta 😉  Ei ollut jalkoja malliksi, niin kuva on nyt tuollainen.

Yksi pieni 36-37-kokoinen sukka tuolla odottelee paria. Nimittäin, ei mennyt niin kuin "römsöösä" ensimmäisen sukan valmistus. Pienihän siitä tuli. Sitten vaan isommat puikot käpäliin ja uutta sukkaa puikoille. 

Näin saattaa joskus käydä, mutta ei "hätiä mitiä", lankaa vain lisää ja puikot pyörimään😊

Nämä olivatkin sitten just sopivat jalkoihin, joihin olivat menossa.

 

Päivänjatkoja 🌞

t. Aila-Riitta

Talven sukkasatoa

Olen minä jotakin saanut talven aikana tehtyä. Sukkapuikoilta on pudonneet ainakin nämä. 

Mustavalkoiset JonSukat 7-veikasta.

Vasemmalla Jonna Nordströmin Toivonsäteet-sukat, lankana niissä Nalle ja Marcus Companyn 6-ply. Lisäsin sukkiin pari lisäkuviota, että sain niistä pidemmät.

Lila/pinkit-sukat ovat 6-ply:stä. Ihanan pehmeä Italiassa tehty sukkalanka. Vahvuus sopiva tällaisiin kirjoneuleisiin.

Näitä värikkäitä sukkia on mukava tehdä. Nopeasti valmistuvat, kun ei malta odottaa, miltä se seuraava kuvio näyttää. Ainoa huono asia, kun näitä ei voi neuloa kirjaa lukiessa 😀 No, se lukutunti pidetään sitten myöhemmin illalla.

 

Illanjatkoja t. Aila-Riitta

 

Nämäkin vielä!

Tänään olenkin tikutellut sukkia melkein tauotta. Tässä kahdet valmiit vielä Perunalaariin.

Erittäin huono kuva tuli noista aikuisten sukista. Saanee kelvata. Uuttakaan kuvaa en voi ottaa,kun pyrähtivät lentoon. Eli löysivät jalkansa! Melkein kaksi kerää niihin upposi. Loppukeristä neuloin sitten nämä vauvan sukat.

Ja minä hurja kuvittelen vielä saavani valmiiksi nuo päivällä aloittamani "reumalanka-sukat". Aivan oikein, mulla on yhtä aikaa useammat sukat teon alla. Omistan nykyään jo monet sukkapuikot!
Just huomasinkin, että huomennahan meillä on tunteja 25. Saadaan se yksi tunti takaisin, minkä kesä vei! Eipä tässä mikään kiire sitten olekaan. Hyvin ehtii! Nimittäin tehdä muutakin,kuin vain neuloa sukkia!
Heippa huomiseen ja hyvää loppuiltaa toivottaa Irina.

Muutama pari vielä!

Lisää Fabel-sukkia on taas valmistunut. Punaiset pitkät sukat kokoa n. 38 ja väri on uutta Fabel-sävyä.

Sinisävyiset isommat ovat koko n. 40 ja vaaleammat sinisävyiset lasten sukat. Koko niissä taitaa olla n. 20-22. Kuten kuvasta näkyy, täällä meren rannalla on maa vielä lumeton. Lueskelin tuossa uutisista,että vähän pohjoisempana (Kittilän seudulla ainakin) on jo satanut aika paljon lunta. Ennättääpä tuota lunta tulla vähän myöhemminkin.

Sukkasadon Perunalaariin olen nyt kärrännyt kaikkiaan 16 paria sukkia.
4 aikuisten pitkät sukat, 5 aikuisten sukat, 6 lasten sukat ja 1 vauvan sukat.
Kahdet sukat on vielä puikoilla. Saa nähdä, ennättävätkö valmistua sunnuntaihin mennessä.

Mukavaa myöhäisiltaa ja hyvää alkavaa viikonloppua toivottaa Irina.

Syksyn sukkia!

Syksyn sukkasatoa on kertynyt taas jonkin verran. Mitä lie kiireitä ollut,etten ole ehtinyt niitä tänne päivittää.
Nämä kahdet sukat on jo kiikutettu Perunalaariin muistaakseni syyskuussa.

Tässä aikuisten ja lasten sukat, molemmat uusista Fabelin värisävyistä.

Tässä on sitten ryhmäkuvassa muutamat sukkaparit. Joo, on niitä aina kaksi sukkaa samanlaista. Ovat vain niin siististi päällekkäin,että alimmainen sukka on piilossa. Miten lie sattunutkin noin!

Takimmaiset lilanväriset aikuisten pitkät sukat ovat nekin "uutta Fabelia". Kahdet melkein identtiset naisten sukkaparit kokoa 37 ja puna/mustat naisten sukat myös kokoa 37-38. Keskellä kuvassa kolmet lasten sukat. Nämä(kin) kaikki kävivät messuilla viime viikonloppuna. Osa jäi sille tielle ja loput lähtivät joukolla "etelään"! Saa nähdä, tulevatko takaisin vai jäävätkö sille tielle! Aikapa tuon näyttää!
Nämä siniset vauvan sukat ovat osa nuttusettiä, jonka neuloin syyskuun lopussa.
Parit sukat on taas päättelemättä ja odottavat kameraa! Toivotaan,että saan ne kuvattua, ennen sukkasadon päättymistä.

Sukkasatoni Perunalaarissa on nyt 3 aikuisten pitkät sukat, 4 aikuisten sukat, 5 lasten sukat ja 1 vauvan sukat.
Vielä muutamat meinaan saada neulottua parin viikon aikana.

Hyvää viikonlopun jatkoa toivottaa Irina.