lauantai 9. huhtikuuta 2022

Unikkoja neuleessa

 

Pitihän se minunkin aloittaa tämä suosittu Unikkoneule, niin paljon sitä on "hehkutettu". Malli on @kaksosflikat- sivustolta. Lankana tässä neulomassani S/M- kokoisessa neuleessa on tuo heidän ohjeessa käytetty Drops Air, joka onkin aivan ihanan höyhenenkeveä ja ilmava lanka. Aiemmin olen neulonut huiveja tästä Dropsin langasta.

Tässä kuvassa on valmistumassa ensimmäinen hiha. Toisen hihan ajattelin tehdä peilikuvana, kuten ohjeessakin mainittiin. 

Kaksosflikkojen ohje on erittäin selkeä ja helposti ymmärrettävä, kiitos siitä 🙂


Jännää oli seurata, saanko tarpeeksi tasaista pintaa aikaiseksi tällä minulle aiemmin tuntemattomalla tikapuutekniikalla. Ensimmäinen haaste neuleen aloituksessa oli ottaa haltuun nämä tikapuut 🤔 

Monta vuosikymmentä kestäneellä "neuleurallani" näitä tikapuita ei ole, ihme kyllä, vastaani tullut. Intarsianeuleita olen kylläkin paljon tehnyt, muistaakseni ensimmäisiä jo 1980-luvulla. Aluksi mietin, että tähänkin malliin olisin voinut intarsiatekniikkaa käyttää. Lankaa olisi mennyt paljon vähemmän, mutta toisaalta lankojen päättely olisi ollut työlästä. Siis unohdin sen tekniikan ja opettelin uuden, joka, ihme kyllä, "tarttui päähäni" hyvin pian 🤗 

 

Huhtikuun räntäsateisen aamupäivän muuttuessa lumisateiseksi iltapäiväksi on todella hyvä syy unohtaa jokapäiväinen kävelylenkki ja uppoutua lankakerien maailmaan. No, kävelylenkin aika taitaa kyllä tulla myöhemmin iltapäivällä, jos tuo lumisade lakkaa ❄️

Nyt kuitenkin  on päiväkahvin aika ja sen jälkeen minun lauantaipäiväni jatkuu tikapuiden parissa.

 

Mukavaa viikonloppua toivottaa Aila-Riitta.

keskiviikko 9. helmikuuta 2022

Näenkö mä unta

Enna n. 18 v.


Äitini Ennan syntymästä on tänään 9. päivänä helmikuuta kulunut 113 vuotta ja hänen kuolemastaan jo 28 vuotta. Kuinka onnekkaita me sisarukset voimme olla, kun meillä on muistoina äitimme muistelmat ja tarinat.

❤️ Sinä elät niin kauan kuin sinut muistetaan.

Äitini oli eläissään ahkera pöytälaatikko-runoilija/kirjoittaja.  Tässä yksi äitini runo, jonka hän kirjoitti 80 vuoden ikäisenä odotellessaan kevättä ja kesää, runsaslumisen talven jälkeen.

 

 

Äitini Enna kirjoitti tämän runon 23.huhtikuuta 1989.  



 

Näenkö mä unta, vaan olisko tuo lunta.

Kun viikon päästä on Vappu, lakaista täytyy rappu.

En näe unta, ulkona on paljon lunta.

On talvi ollut erilainen, leuto ja lauhanlainen.

Mutta lunta on tullut, on kolattu kuin hullut.

On tullu kasoja suuria, aivan kuin Kiinan muuria.

Nyt täytyy tämä lopettaa, alkaa Juhannusta odottaa.

Josko lumi ois silloin pois, ja kaunis ilma ois.

Oisko hiirenkorvat puissa, paljaissa nuissa.

 

 *****

 Olen tallentanut hänen runojaan ja muistelmiaan kirjablogiini

https://kirjamuuri.blogspot.com